Siisti, siistimpi, Helsinki

Muutama vuosi sitten talousjulkaisu Forbes uutisoi Helsingin olevan yksi koko maailman siisteimmistä ja ympäristöystävällisimmistä kaupungeista, perustaen tietonsa kansainvälisen konsulttiyhtiö Mercerin raportteihin. Tämän vuoden tutkimuksessa Helsinki oli rankattu maailman kolmanneksi ympäristöystävällisimmäksi kaupungiksi, heti Calgaryn ja Honolulun jälkeen.

 

Kun kävelin juhannuspäivänä Hietsun uimarannan ohi, en ollut uskoa silmiäni. Tyhjien pullojen, pahvimäyräkoirien ja muiden epämääräisten roskien valtava matto oli peittänyt alleen valtaosan hiekkarannasta. Roskikset pursuilivat täysinä, linnut levittelivät roskia, ja näky muistutti enemmän huonosti hoidettua kaatopaikkaa kuin viihtyisää uimarantaa.

 

Vapun juhlinnan siivoamiskulut kohoavat vuosittain noin 70 000 euroon, koulujen päättäjäisviikonloppuna siivoamiseen taas kuluu hieman yli       50 000 euroa. Julkisten alueiden ja puistojen siivoamiseen käytetään kaupungissamme tänäkin vuonna veronmaksajien rahoja arviolta               2 miljoonaa euroa. Rahaa säästyisikin siis aika lailla, jos jokainen meistä korjaisi omat roskansa pois.
 
Uskon, että suurin osa meistä ymmärtää, että Helsingin kaupungin siivoamiseen tarkoitetut voimavarat ovat hyvin rajalliset. Sillä, että jokainen keräisi omat roskansa piknikin päätteeksi ja kantaisi mukanaan miniroskista, jonne voi heittää tupakantumpit ja purkat, päästäisiin jo aika pitkälle.

 

Helsinki on nimitetty maailman design-pääkaupungiksi vuodelle 2012, ja toivon myös, että samana vuonna Helsinki tavoittelee maailman ympäristöystävällisimmän ja siisteimmän kaupungin titteliä. Design ja viihtyvyys kun kulkevat käsi kädessä kuin kesä ja mansikat konsanaan.

 

Sanna Perkiö on kansanedustaja, joka viettää heinä-elokuun vapaaehtoistöissä eteläisellä pallonpuoliskolla alueella, jolla roskaaminen on ankarasti kielletty. Perkiö on innovatiivisuudestaan kahdesti palkittu ympäristöasiantuntija. Hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi ympäristötekniikasta ja kilpailukyvystä.